Video: CFP Forum opening video

Img: cfp 2016 participants' group foto

Xinhua News Tampere, 14. elokuuta 2016

Oppilaat keskiöön — Suomen ja Kiinan opetussuunnitelmauudistukset asiantuntijoiden näkökulmasta

Jizhi Li, Xuan Zhang

Suomalaiset peruskoulut ovat ottaneet käyttöön uuden opetussuunnitelman tämän kouluvuoden alusta alkaen. Uudistuksen tarkoituksena on siirtää painopiste siitä, mitä opitaan, siihen, miten opitaan. Samaan aikaan Kiinan peruskoulun opetussuunnitelmauudistus on merkittävässä vaiheessa. Molempien maiden koulutusta yhdistää muun muassa menestys OECD:n teettämissä PISA-tutkimuksissa. 

Suomen opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena on auttaa oppilaita saavuttamaan nyky-yhteiskunnan vaatimaa osaamista. Keskustelua on herättänyt se, vieläkö uudistus kykenee säilyttämään Suomen aseman koulutuksen huippumaana. Xinhua News sai mahdollisuuden keskustella uudistuksista opetusalan ammattilaisten kanssa vuoden 2016 Kiina-Suomi-rehtorifoorumin yhteydessä. 

”Uuden opetussuunnitelman tarkoituksena ei ole vain tarjota tietoa, vaan auttaa oppilaita ymmärtämään tämän tiedon merkitys,” totesi Finland-China Education Associationin (FICEAn) puheenjohtaja ja Sylvään koulun rehtori Jari Andersson. Hänen mukaansa eräs tärkeä opetusmenetelmä on ilmiöpohjainen oppiminen, joka rikkoo perinteisiä ainerajoja. Esimerkiksi ilmastonmuutosta voidaan käsitellä vaikkapa maantiedon ja biologian näkökulmista ja YK:ta englannin, maantiedon ja historian näkökulmista. ”Nykyisin hyödynnämme ilmiöpohjaista opetusta säännöllisesti koulussamme”, kertoo Andersson. 

Suomen uusi opetussuunnitelma kannustaa oppilaita etsimään vastauksia perin pohjin, ei vain sisäistämään tarjottua tietoa. Opettajan tehtävänä on kannustaa ja motivoida oppilasta oppimisprosessissa sekä auttaa häntä tunnistamaan omat vahvuudet ja heikkoudet. Koekeskeisyydestä on luovuttu ja käyttöön on otettu enemmän itse- ja vertaisarviointeja, jotta oppilaiden itsenäiset ajattelutaidot kehittyisivät. 

Sanna Lauslahti, eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja vuoden 2016 Kiina-Suomi-rehtorifoorumin puheenjohtaja, totesi maailman muuttuvan nopeasti. ”On todennäköistä, että tällä hetkellä opetettavat asiat vanhentuvat jo seuraavien vuosien aikana. Emme voi tietää, miltä maailma näyttää, kun oppilaat aloittavat uransa. Tästä  syystä uusi opetussuunnitelma painottaa juuri oppilaan roolia oppimisessa. Tärkeintä on rohkaista lapsia oppimaan itse ja sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin, eikä niinkään keskittyä perinteiseen luennointiin.” 

Chongqing Educational Evaluation –instituutin johtaja Chunyan Gong puolestaan kertoi Kiinan ottaneen mallia koulutukseen muista maista, kuten Suomesta. ”Olemme jo pitkään ajaneet peruskoulun opetussuunnitelmauudistusta. Tänä vuonna teemme uudistuksen keskeisimpiä kompetensseja vaalien.”

Kiinalaiset opetusalan asiantuntijat näkevät Suomen ja Kiinan peruskoulutuksen muuttuvan samaan suuntaan. Laadun, tasa-arvon ja keskeisimpien periaatteiden takaaminen ovat opetussuunnitelmissa etusijalla. Lähestymistavat tavoitteiden saavuttamiseen ovat kuitenkin osin erilaisia kulttuurieroista johtuen. 

Xiejiawanin koulu Chongqingin provinssista on ollut edelläkävijä opetussuunnitelman uudistamisessa. Kolme vuotta sitten koulu päätti yhdistää kymmenen oppiainetta kuudeksi laajemmaksi kokonaisuudeksi. Rehtori Liu Xiya kertoo kohdanneensa paljon paineita oppilaiden vanhempien suunnalta. ”Koulutuksemme tasapainoilee edelleen koekeskeisyyteen ja keskeisimpiin kompetensseihin panostamisen välillä. Kiinassa opetussuunnitelmauudistusten läpivienti on huomattavasti vaikeampaa kuin Suomessa .” 

Myös opetuksen laadunarviointi on kytköksissä opetussuunnitelmauudistuksiin. FICEAn varapuheenjohtaja Dong Li kertoo Kiinassa käytettävän erilaisia menetelmiä opetuksen ja oppimisen arviointiin. ”Tämä on ongelma, joka meidän tulisi ratkaista opetussuunnitelmauudistusta tehdessä.” Myös Gongchun Yanin mukaan arviointikäytäntöjen muuttaminen on avain Kiinan koulutusreformiin. ”Olemme käynnistäneet pilottihankkeen yliopistojen pääsykokeiden uudistamiseksi asteittain useilla eri alueilla.”

Peruskoulussa tapahtuvat uudistukset ovat yliopistojen uudistuksiin verrattuna laajempia. Joissain kouluissa on esimerkiksi otettu käyttöön tasoarviot tarkkojen pisteytysten sijaan. ”Emme arvioi vain koulusuorituksia vaan muun muassa oppilaiden vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä kykyä sopeutua yhteiskuntaan ja sen pelisääntöihin.”

Kiina-Suomi-rehtorifoorumille kokoontui joukko monia kiinnostavia puhujia. Tao Xiping, tunnettu kiinalainen opetusalan asiantuntija, analysoi puheessaan Kiinan perusopetusuudistuksen trendejä. Kansanedustaja Arto Satonen puolestaan toivoi maiden välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyöhön kehittävän sekä Kiinan että Suomen koulutusta. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä sen sijaan esitteli foorumilla Suomen opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita, rakennetta ja keskeisimpiä käsitteitä.  

 Opening speakers and keynote speakers

Henna Virkkunen: Member of the European Parliament, Former Minister of Finnish Education Ministry

Opening keynote: Leading Position of Finnish Education in Europe

Arto Satonen: Vice spokeman of Finnish Parliament, Senior advisor of FICEA

Opening speaker

Aulis Pitkälä: Director-General for Finnish National Board of Education

Keynote: Finland's Curriculum Reform

Sanna Lauslahti: Chairman of CFP 2016, Senior advisor of FICEA, Vice Chairman of Education Culture Committee in Finnish Parliament, senior advisor of FICEA

Opening keynote

Gao Yuhang: Head of Embassy Education Sector

Opening speaker

Leena Kostiainen: Deputy mayor of Tampere

Opening speaker

Jari Andersson: Chairman of the Sastamala city council, chairman of FICEA

Opening speaker

Xiping Tao: Honorary President of Asian Pacific Federation of UNESCO Clubs, Centers and Associations

Keynote: The Trend of Basic Education Reform in China

Riikka Lindroos: Chairman, the Association of Finnish Principals

Keynote: What Makes a Great School

Xiya Liu: Vice director of Education Commission of Jiulongpo District (Chongqing), Principal of Xiejiawan Primary school

Keynote: Curriculum Reform in Primary School-The Path of Integration

Taina Peltonen: Director of Education and Culture of Mänttä-Vilppula city

Keynote: Responsibility for curriculum work and cooperation

Arja-Sisko Holappa: Senior Counsellor of Education in the Finnish National Board of Education

Keynote: Finnish Curriculum System & Local Leadership

Chunyan Gong: Head of Chongqing Educational Evaluation Institute, Researcher in Chongqing Research Academy of Education Sciences,

Member of the Chinese People’s Political Consultative Conference of the municipal government of Chongqing

Keynote: Curriculum Reform in China & Finland Through Yang Jiang's Ideas

Ari Pokka: President of International Confederation of Principals (ICP), Principal in Schildt Upper Secondary School

Keynote: 21st Century School Leadership & Management

Benzhong Wang: Expert committee on basic education curriculum

Keynote: Principal Leadership in Chinese Upper Secondary Schools

Maarit Rossi: Top 10 Finalist of The Global Teacher Prize-contest, Founder & Chair, Paths to Math Ltd

Keynote: Mathematics Can Be Meaningful, Easy & Fun

Langlang Yang: Director of the Education Institute in Chongqing, Principal of Renmin Primary school

Keynote: The Logic of School Development

Fengqin Wu: Vice Principal & Director of International Department of Beijing National Day School

Keynote: Education for Autonomous Development of Every Student

Mauri Ylä-Kotola: Principal, University of Lapland

Keynote: ICT and Future Education

Li Luo: Vice director of the cooperative education department of Beijing Normal University

Keynote: Basic Education Reform from the Perspective of Cooperation between Universities & Local Governments

Dong Li: Secretary general and vice chairman of FICEA, Senior education advisor

Keynote

Seppo Kerranen: Director of "Finnish education export" program

Keynote: Finnish digital school

Education Seminar