Kiinan koulutuksen pitkän aikavälin kehityssuunnitelma (2010-2020)

Globaali kehitys ja muutokset vaikuttavat moniin yhteiskunnan osa-alueisiin, kuten tieteeseen, teknologiaan ja talouden kehitykseen. Kiina on avainasemassa uudistamassa ekologisesti kestävämpää yhteiskuntaa samalla kun teollistuminen, digitalisaatio, kaupungistuminen, markkinoistuminen ja kansainvälistyminen vaikuttavat kaikki maan kehitykseen niin talouden, politiikan kuin kulttuurinkin saroilla. Koulutusjärjestelmän kehittäminen on erityisen ratkaiseva tekijä Kiinan tulevan kehityksen kannalta.

 

Tällä hetkellä Kiinan koulutusjärjestelmä ei kykene täysin täyttämään maan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen asettamia tarpeita. Esimerkiksi koulutuksessa käytettävät teoriat, opetusmenetelmät ja käsitteet ovat kansainvälisesti katsoen vanhanaikaisia. Lisäksi oppilaiden työtaakat ovat liian suuria ja laadukkaan koulutuksen edistäminen haastavaa.

Nykyisen koulutusjärjestelmän luonteesta johtuen monilla oppilailla on vaikeuksia työllistyä tai sopeutua työelämään. Monilta opiskelijoilta puuttuu myös nykyisillä työmarkkinoilla vaadittavia taitoja, kuten innovatiivisuutta ja muuntautumiskykyä sekä  käytännöllisiä taitoja ja yrittäjyyden tuntemusta. Näistä syistä johtuen nykyinen koulutusjärjestelmä tarvitsee pikaista uudistamista. 

 

Uudistamisen pääperiaatteita ovat kouluttaminen ja innovoiminen sekä koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutuksen laadun kehittäminen. Yleisen tason tavoitteena on oppimismyönteisen yhteiskunnan luominen ja koulutusjärjestelmän nykyaikaistaminen vuoteen 2020 mennessä, jotta Kiina voi ponnistaa muiden maiden tasolle inhimillisten resurssien laadussa.

 

Ohjelman keskeisiä periaatteita ovat ihmislähtöisyys ja laadukkaan koulutuksen tarjoaminen kaikilla koulutusasteilla. Uudistuksen tulisi hyödyttää kaikkia opiskelijoita ja vahvistaa laaja-alaisesti heidän kykyjään ja kehitystään. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden vastuuntuntoa ympäröivästä yhteiskunnasta ja kehittää luovaa ja innovatiivista ajattelua sekä ongelmanratkaisutaitoja. 

 

Kehityskohteet pitävät sisällään kaikki koulutusasteet päiväkodeista korkeakouluihin. Kehityskohteet eri koulutusasteille ovat seuraavanlaiset:

 

Päiväkoti: Päivähoitopalveluiden tulisi olla kaikkien saatavilla ja valtion tulisi määrittää selkeästi niiden tehtävät ja velvoitteet. Erityisesti maaseudun esiopetuksen tilannetta tulisi kehittää. 

 

Peruskoulu: Yhdeksänvuotisen pakollisen koulutuksen laatua tulisi vahvistaa ja oppilaiden työtaakkaa keventää. Kehityksen tulisi olla alueellisesti tasaista. 

 

Lukiokoulutus: Pääsyä lukiokoulutukseen tulisi tehostaa, oppimisen laatua parantaa ja monipuolisuutta lisätä.

 

Ammatillinen koulutus: Yhteistyötä teollisuuden ja yritysten kanssa tulisi vahvistaa. Ammatillista koulutusta tulisi kehittää erityisesti maaseudulla ja pyrkiä parantamaan sen mainetta maanlaajuisesti. 

 

Korkeakoulutus: Tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti korkeakoulutuksen laatua esimerkiksi kehittämällä henkilökunnan koulutusta ja panostamalla tutkimukseen ja sosiaalipalveluiden saatavuuteen. 

 

Elinikäinen oppiminen: Elinikäisen oppimisen mahdollistavia tekijöitä tulisi vahvistaa niin, että elinikäisen oppimisen järjestelmästä muodostuisi mahdollisimman joustava ja avoin. 

 

Vähemmistöjen koulutus: Etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien koulutusta tulisi tukea ja pyrkiä nostamaan heidän koulutustasoaan. Koulutusta tulisi kehittää erityisesti niillä alueilla, joilla vähemmistöt ovat vahvasti edustettuina.

 

Erityisopetus: Erityisopetusjärjestelmää tulisi tukea ja kehittää ja opetuksen saatavuus turvata. 

 

Uudistukset pitävät sisällään niin henkilökunnan koulutuksen kuin koe- ja valintakoejärjestelmienkin uudistamisen. Muutoksia tulisi tehdä paitsi koulutuksen käytännöissä, myös hallinnon sisällä. 

 

Uudistukset pitävät sisällään myös seuraavia toimia:

 

Henkilökunnan koulutus: Koulutuksen toimintamalleja tulisi päivittää ja harjoittelukäytäntöjä uudistaa. Koulutuksen ja henkilökunnan laadunarvioinnin käytäntöjä tulisi muuttaa. 

 

Koe- ja opiskelijavalintajärjestelmä: Tiedonsaantia tulisi parantaa ja koekäytäntöjä ja opiskelijavalintaa uudistaa niin peruskoulun yläluokilla, toisella asteella kuin yliopistoissakin. Valvontaa opiskelijavalintojen kohdalla tulisi oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi lisätä. 

 

Nykyaikaisen koulujärjestelmän luominen: Koulun ja politiikan erottamista tulisi edistää, koulujen autonomiaa lisätä ja niiden johtoa uudistaa. Nykyaikaista yliopistojärjestelmää tulisi parantaa ja peruskoulun hallintojärjestelmää uudistaa.

 

Koulutusuudistus: Koulutuksellisia uudistuksia tulisi syventää, yksityiskoulujen perustamista edistää ja niiden johdon kehittämistä tukea. 

 

Hallintojärjestelmän uudistus: Koulujen hallintojärjestelmää tulisi kehittää vakaammaksi ja tehokkaammaksi. Provinssitason hallinnon roolia tulisi vahvistaa ja valtionhallinnon opetukseen kytkeytyviä tehtäviä arvioida uudelleen. 

 

Koulutuksen avautuminen: Kansainvälisiä opiskelijavaihtoja ja yhteistyötä tulisi tukea ja korkealaatuisen koulutuksen resursseja tehdä tunnetuksi. 

 

Jotta uudistukset tapahtuisivat mahdollisimman sulavasti, tulisi ensinnä kehittää opettajien koulutusta uudistuksen periaatteiden mukaisiksi. Toiseksi koulutukseen käytettävän rahoituksen määrä tulisi tarkistaa riittäväksi. Kolmanneksi koulutuksesta tarjottavan informaation kulkua tulisi tehostaa ja viimeistellä koulutuksen sääntely- ja valvontajärjestelmä. Näiden toimien lisäksi suunnitteilla on monia pilottiprojekteja, jotka perustuvat edellä mainittuihin uudistuksen periaatteisiin. 

 

JoomShaper