Yleiskatsaus Kiinan koulutuskehitykseen

Kiina on keskittynyt koulutuksensa kehittämiseen aina Kiinan Kansantasavallan perustamisvuodesta 1949 lähtien. Hallitus on muun muassa säätänyt monia lakeja ja asetuksia varmistaakseen kansalaisen perusoikeuksiin lukeutuvan koulutuksen yleisen saavutettavuuden. Yli viisikymmentä vuotta jatkuneen työn tulokset näyttävätkin nyt lupaavilta. 

 

Vuodesta 1986 alken Kiina pani asteittain täytäntöön yhdeksänvuotisen oppivelvollisuuden, jonka myötä jo 91% väestöstä on suorittanut peruskoulun. Myös korkeakoulutus, ammatillinen koulutus ja monet aikuiskoulutuksen muodot kehittyivät nopeasti ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien koulutustilanne parani. Vuonna 1986 säädettyä lakia oppivelvollisuudesta korjattiin vielä vuonna 2006. Nykyinen koulutusjärjestelmä onkin aiempaa monipuolisempi ja peruskoulu kykenee saavuttamaan jo lähes koko väestön.

 

Kiinalaiseen koulutusjärjestelmään voidaan katsoa kuuluvan neljä tasoa: peruskoulutus, toisen asteen ammatillinen koulutus, yleinen korkeakoulutus sekä aikuiskoulutus. 

 

Peruskoulutuksella tarkoitetaan sekä esiopetusta, alakoulua (6 vuotta), yläkoulua (3 vuotta) sekä suomalaista lukiokoulutusta vastaavaa opetusta. Sekä ala- että yläkoulu kuuluvat oppivelvollisuuden piiriin. 

 

Toisen asteen ammatillinen koulutus pitää sisällään kahdenlaisia ammattikouluja (vocational schools & technical schools) sekä monia lyhyempiä ammatillisia valmennusohjelmia. Kiinan ammatillinen koulutus kehittyi huomattavasti 1980-luvun jälkeen. Vuonna 1980 ammatillisen koulutuksen käyneiden osuus oli 18,9%, kun taas vuonna 1999 osuus oli jo 56,47%.

 

Yleisellä korkeakoulutuksella viitataan Suomen ammattikorkeakoulua muistuttavaan junior college -opetukseen sekä kandidaatin ja maisterin tutkintoihin. Viidessäkymmenessä vuodessa myös korkeakoulutus on ottanut suuria harppauksia ja esimerkiksi tutkintojärjestelmä, joka jakaa tutkinnot kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoihin otettiin käyttöön vuonna 1981. Lukuisten uudistusten myötä korkeakoulutuksen rakennetta on kehitetty ja henkilökunnan koulutuksen laatua parannettu. Yleisesti ottaen korkeakoulutuksen tulisi kyetä myös vastaamaan maan kannalta tärkeään taloudelliseen kehitykseen.

 

Aikuiskoulutus Kiinassa pitää sisällään erilaisia koulutusmuotoja, jotka ovat suunnattu aikuisille. Uudistusten myötä myös aikuiskoulutuksen tila on kehittynyt nopeasti, mikä on ollut tärkeää erityisesti maaseudun kannalta. 

 

Kansainvälinen koulutusyhteistyö nousi uudelle tasolle vuonna 1978 Kiinan aloitettua laajamittaisen avautumisen ja reformit. Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevien kiinalaisten määrä on kasvanut yhdessä Kiinaan tulevien ulkomaalaisten kanssa. Myös akateeminen yhteistyö Kiinan ja muiden valtioiden välillä on ollut nousujohteista. Edistyksellisistä koulutusmenetelmistä onkin otettu mallia ja pyritty hyödyntämään niitä Kiinan oman koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Tämä on myös auttanut Kiinaa lujittamaan suhteitaan muihin valtioihin. 

 

Kiinan korkea väkiluku ja alueellisesti epätasainen kehitys aiheuttavat haasteita myös koulutukselle. Kansainvälisesti katsoen yleinen koulutustilanne onkin jäänyt osin kehityksestä jälkeen. Kiinalla on yhä paljon tehtävää, jotta se kykenisi täyttämään yhteiskunnan yleisen kehityksen ja talouskasvun asettamat tarpeet sekä nuorten toiveet korkeammasta koulutustasosta. Myös tieteen, teknologian ja talouden kehityskulut asettavat koulutukselle monia haasteita ja siksi onkin tärkeää, että yhteiskunnassa tehdään laajamittaisia toimia, jotta koulutukselle asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Näihin toimiin lukeutuvat muun muassa koulurakennusten kunnosta huolehtiminen sekä opettajien ammattitaidon ja koulujen hallinnon vahvistaminen.  

JoomShaper