Kiinan ja Suomen välisen opetuksen matka Chongqingiin: Suomen perusopetuksen harjoittelua Shanhun kokeellisessa alakoulussa

23. päivä tammikuuta 2018 FICEA:n asiantuntijat suorittivat viikon pituisen arvioinnin: paikan päällä kysymällä, teemakohtaisilla tunneilla, erilaisella tuntijärjestelyllä muun muassa luonnontieteiden, matematiikan ja englannin tunneilla.

     

Asiantuntijat luokassa

Arviointitunneilla opettajat Shanhun alakoulusta antoivat tuntiopetusta luonnontieteistä, matematiikasta ja englannista. Suomalaiset asiantuntijat analysoivat syvästi jokaisen tunnin ja toivat esiin mielipiteitään ja ehdotuksiaan. Lisäksi asiantuntijat ja opettajat keskustelivat parempien opetustapojen kehittämisestä ja harjoittamisesta.

Opettajat Shanhun alakoulusta suomalaisten asiantuntijoiden ohjauksella järjestivät koulupohjaisia materiaaleja tutkiakseen syvällisemmin innovatiivisempia opetusmetodeja tuntien arvioinnin, analysoinnin, uudelleen valmistautumisen, tuntiopetuksen hiomisen ja uudelleenopettamisen kautta.

Tällä tavoin opettajat voisivat rohkaista oppilaitansa tutkimaan ympäristöään, luomaan ilmiöitä ja kehittämään heidän tietämystänsä sähköisistä järjestelmistä, mikä myös edistää opiskelijoiden välistä tasa-arvoa.

Asiantuntijoiden antama ohjaus ja esittely

Suomalaiset opettajat demonstroivat tiedeaineita, kotitaloutta ja englannintunteja. Koulun koripallohallissa opettaja Matti Rossi esitti hauskan ja innovatiivisen tiedetunnin nimeltä ”Tutkimusmatkalla universumiin”. Matti opasti lapsia rakentamaan malleja käyttämällä heidän omia vartaloitaan, jotta oppilaat voisivat oppia planeettojen koosta ja siitä, kuinka ihmiset liikkuvat ulkoavaruudessa.

Oppilaat tekivät yhteistyötä keskenään ja rakensivat mallin aurinkokunnasta mittasuhteet huomioiden. Tämän lisäksi oppilaat havainnoivat eri planeettojen piirteitä ja niiden välisiä etäisyyksiä, laskivat planeettojen kuumuutta ja valoisuutta sekä kirjoittivat kirjeen maassa eläville perheille.

Kotitalousopettaja Pia Harjula piti kotitaloustunnin aiheesta ”Eurooppalaiset pöytätavat”. Harjula kävi ohjeet lävitse oppilaiden kanssa ennen käytännöntöitä varmistaakseen lasten tietävän kaikki vaiheet ja käytännöt mahdollisten vaaratilanteiden välttämiseksi sekä myös hävikin minimoimiseksi. Opettajan ohjeistuksen alaisena ”pitsaryhmä” teki maistuvia pitsoja mikroaaltouuneilla käyttäen ainesosina muun muassa paahtoleipää, juustoa ja kinkkua. ”Kattausryhmä” järjesteli ruokailuvälineitä ja taitteli paperipyyhkeitä erilaisten ohjeiden mukaisesti. Ennen pitsan syömistä opettaja Pia Harjula esitti eurooppalaisia pöytätapoja, kuten haarukan ja veitsen käyttöä, Euroopan ruokakulttuuria ja muuta.

Englanninopettaja Tiina Yrjänheikki piti tunnin ”Minun lempiruokani”-teemalla kolmannella luokalla opiskeleville lapsille. Hän aloitti kysymällä lapsilta heidän lempiruokansa ja myöhemmin keskustelemalla suomalaisista erikoisuuksista. Oppilaat olivat aidosti mukana tunnilla ja he olivat vuorovaikutuksessa aktiivisesti opettajan kanssa. He eivät ainoastaan oppineet ruuasta, vaan he myös kehittivät heidän kädentaitojaan ja kielitietämystään.

Suomalaisten asiantuntijoiden demonstraatiot antoivat paikallisille opettajille mahdollisuuden oppia siitä, kuinka motivoida ja innostaa oppilaita luokassa, ja siitä, kuinka yhdistää eri tieteenalojen sisältöä ja käyttää opetuksessa monia eri opetusmateriaaleja tuodakseen lapsille hauskan ja sisältörikkaan tunnin.

Oppitunti keskustelusta ja vuorovaikutuksesta

Suomalainen asiantuntijaryhmä piti puheita siitä, kuinka opettaa oppilaille taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa, myös tieteiden välisessä oppimisessa ja muussa. He keskustelivat näistä aiheista myöhemmissä seminaareissa kiinalaisten opettajien kanssa. Vastauksena kysymykseen siitä, miten valita koulukohtaisia resursseja ja kuinka kehittää niitä perusteellisesti ja tehokkaasti kiinalaiset opettajat ehdottivat, että koska viime vuoden aikana koulu on ollut FICEA:n ja sen koulutusasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä, koulu on omistautunut projektipohjaiseen opetukseen, opetusresurssien kehittämiseen ja tieteen alojen yhdistämiseen.

Asiantuntijat Suomesta ovat vahvistaneet, että koulun resurssien käyttö on tehokkaampaa. Puheenaiheeksi nousivat myös puitteet, joilla koulu tukee opetusta ja oppimista, kuten tiedemuseo, luova tila, kirjasto ja koripallohalli. Suomalaiset asiantuntijat korostivat, että koulun opetusresursseja tulisi käyttää täysimääräisesti opiskelijoiden päivittäiseen oppimiseen ja koulun jälkeen tapahtuvaan toimintaan. Näitä oppimista tukevia resursseja eivät ole ainoastaan kehittyneet opetuslaitteet, vaan myös leikkikentät koululla sekä energiansäästölamput ja aurinkopaneelit, joita opiskelijat näkevät koulullansa päivittäin. Niitä voidaan kehittää ja hyödyntää taloudellisesti, mutta myös opiskelijakeskeisellä tavalla. Asiantuntijoiden selitykset antoivat opettajille paremman käsityksen koulun resurssien kehittämisestä. 

Lopuksi asiantuntijat esittivät, että koulun resurssien tulisi olla opiskelijakeskeisiä ja seurata periaatetta: ”vähemmän on enemmän”. Niiden tulisi myös olla valittu perustuen opetussuunnitelmaan ja niitä kuuluisi sisällyttää oppitunteihin käyttäen monia aktiviteetteja. Tämän tuloksena lasten itseluottamusta tulevaisuuteensa saadaan kehitettyä.

JoomShaper